Taas on tullut pistettyä tossua toisen eteen ja bensaa palamaan. Viime viikonlopun Lapuan näyttelystä palautuminen sujui ihmeen nopeasti, ehkä syynä oli se, ettei tällä kertaa tarvinnut itse ajaa lainkaan, vaan ihana Janina hoiti homman!
Liukuhihnahommaksi on mennyt rottien kanssa seurustelu. Poikasia on pahimmillaan ollut neljässä häkissä. Niiden kanssa seurustelu ja juoksuttaminen on ollut aikamoinen homma ja kun kaikki häkilliset on tosiaan juoksutettava erikseen, se vie todella paljon aikaa. Vähän on surettanut aikuiset rotat, onneksi on vain kaksi häkillistä, mutta kyllä on niiden ilmeet olleet viimeiset pari viikkoa aika pettyneitä, kun häkin ovet aukeaa vain ruoan tuloa varten. Tänään on aika siirtää kaikki urospoikaset yhteen asumaan, ensi viikonloppuna nekin lähtemään maailmalle.
Viime maanantaina piti käydä katsomassa lainanaaras Lottaa ja naaraspoikasia, jotka majailevatkin Teemulla ensi viikon puoleen väliin saakka. Sitten onkin taas kotonani neljä häkkiä poikasia koossa kolmen sijaan. Maanantaina kävin siis valitsemassa ja merkkaamassa itselleni jäävän tytön. Teemu oli lupautunut luovuttamaan yhden tytöistä tiistaina, kun Sandra Myrskylästä oli tulossa päivällä ja minä tietenkin olin siihen aikaan töissä. Pikkaisen juttelimme Teemun kanssa Lotan uudelleen astutuksesta, ehkä neidille tosiaan tehtäisiin toinenkin poikue, jos miettimäni urosta lainaksi saataisiin. Mutta odotetaan nyt vielä hetki, vaikka Lotta onkin ollut hyvässä massassa ja erinomaisessa kunnossa koko poikueen ajan.
Janina toi maanantai-iltana kaksi poikastaan minulle, kun niiden oli tarkoitus lähteä omien poikasteni kanssa uusiin koteihin. Olin lupautunut luovuttamaan ne, ettei uusien omistajien tarvinnut lähteä kahdesta eri paikkaa poikasiaan hakemaan. Keskiviikkona tytöt lähtivät sitten ensin ja seuraavaksi poikakolmikko. Hanna kävi illalla miehensä kanssa hakemassa pojat, yksi niistä meni sijoitukseen. Uusia sijoituskoteja on aina kiva saada, tämän syksyn aikana tämä on jo toinen uusi hyvä sijoituskoti.
Torstaina tulikin sitten osallistuttua LSKGY:n syyskokoukseen ja allekirjoittanut huomasi istuvansa taas hallituksessa yhden sapattivuoden jälkeen. Tosin ei tämä vuosi ole lepäillessä mennyt, teenhän edelleen Rapinaa, LSKGY:n jäsenlehteä ja olen touhunnut näyttelyiden ympärillä muutenkin koko vuoden. Olisi tosi kiva jos yhdistys saisi uusia innokkaita jäseniä toimintaan mukaan. Tätä menoa ei näyttelyitä voida järjestää, jos aktiivisia ja ahkeria harrastajia ei yksinkertaisesti löydy. Tai siis aktiivisia näyttelyissä kävijöitä kyllä löytyy, mutta olisi kiva jos hiukan enemmän ihmiset osallistuisivat näyttelyiden järjestämiseen eivätkä aina vain tulisi paikalle valmiiseen pöytään. Ei tunnu kauhean reilulta, että osa ihmisistä on aina töissä näyttelyissä ja osa ottaa rennosti, kyllähän sellainen minulle ja monelle muullekin kelpaisi. Ensi viikonlopun Liedon näyttely on taas vain muutaman henkilön käsissä eikä näytä työntekijöitä löytyvän ei sitten millään. Onneksi on sellaisia ihmisiä kuten Sari (Sanders), joka jaksaa painaa jokaisessa näyttelyssä. SKeY:n syyskokous pidettiin myös vähän aikaa sitten ja jatkan edelleen ensi vuonna rekisteröijänä ja standarditoimikunnassa. Muutama pesti tuli lisääkin otettua kuten koulutusvastaavan tehtävä ja poikasvälityksen ”varahenkilö”.
Perjantaina vierailinkin sitten Tiinan luona Yo-kylässä. Vein hänelle samalla sijoitusnaaraspoikasen, kun olimme sopineet katsovamme yhdessä Liedon näyttelyluetteloa. Tiina oli tehnytkin siistiä työtä, joten eipä siinä paljon muuta tehty kuin tiivistettiin ja muutettiin luettelo pdf:ksi ja sitten julkaistiin se Kesiksen keskustelupalstalla. Pikkuinen Vaahterasiirappi (Tiinan antama kutsumanimi) alias Pommi (minun antamani kutsumanimi) on kuulemma mennyt laumaan heittämällä ja kuinka ollakaan paras kaveri häkissä on samanvärinen aikuinen naaras. Jos ihmettelette kutsumanimien määrää niin tietenkin rakkaalla lapsella on monta nimeä eikä ole ensimmäinen kerta kun Tiinan kanssa kutsutaan samaa rottaa eri nimillä ja heti tiedämme aina kenestä puhutaan :D
Lauantaina olikin sitten ”vapaapäivä”. Siivoilin häkkejä, pidin rottasia juoskentelemassa, tein valmiiksi rottapöperöitä pakkaseen, nämä poikaset kun syövät kuin hevoset :D Suurinta työtä aiheutti Liedon näyttelyn numerolappujen tekeminen, noin 200 tuli valmiiksi. Tänään en kyllä saa loppuja valmiiksi, mutta varmasti tiistaina sekin homma alkaa olemaan pulkassa. Tänään olin myös Suskin kanssa Janinalla kyläilemässä. Ai mitä tekemässä, no poikasia katsomassa tietty, ihan kun niitä ei olisi omasta takaa ihan tarpeeksi. Kävimme ihailemassa essex poikasia ja Suski otti mukaansa ihka ensimmäisen oman uroksensa :D
Nyt onkin sitten rottien liukuhihnajaloittelu ja -ruokinta vielä edessä niin sitten taitaa olla tämä viikko vietetty ja ensi viikolla taas uutta putkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti