Hollantilaisia ja lomakuulumisia

Niin ne lomapäivät sitten kuluivat. Ensin olin alkukuun Tallinnassa neljä päivää. Ei siellä tullut tällä kertaa kuin pari eläinkauppaa kierrettyä. Rottia näkyi vain yhdessä paikassa. Kauempaa katsottuna luulin, että champagneja olisi terraariossa ollut, mutta ei… Kaikki tarjolla olleet ”poikaset” olivat noin 3-4kuisia uroksia, niin huskittuneita, että lähempää vain päässä oleva värisävy paljasti ne huskeiksi. Yksi kalju uroskin makoili pesämökin uumenissa, sekin varmasti jo kolme kuukautinen. Eli eipä sitten tällä kertaa matkannut Tallinnasta Turkuun yhtään rottaa ja hyvä niin. Kristiine Keskuksen eläinkaupasta tein löydön. Siellä oli pinossa Ferplastin Geo Maxi boxeja kaikilla mahdollisilla kansiväreillä. Olin kuin seitsemännessä taivaassa, sinikantinen selvästi kutsui minua eikä ollut boxi itsekään hinnalla pilattu, vähän vajaa 17 euroa. No olimme juuri matkalla Kumuun, joten enhän minä nyt boxia viitsinyt museoon kantaa vaan päätimme, että noudamme boxin sitten paluumatkalla hotellille. Nyt varmaan jo arvaatte, kyllä, myyty se oli kun tulimme samaiselle eläinkaupalle vain muutaman tunnin kuluttua. Kaikki muut värit nököttivät paikoillaan, mutta se minun sinikantinen boxi oli myyty! Loppumatkan äiteeni saikin kuulla valitustani, kuinka juuri se minun sinikantinen boxi oli myyty J ja etten unohtaisi tätä koskaan…

Kotiin palatessani olikin sitten pääsiäinen tullut, perjantain lepäilinkin ja seurustelin rottieni kanssa, jotka olivat taas raukat joutuneet kärsimään häkeissään, kun mamma oli matkoilla. Lauantaina sitten ajelin Tiinalle katsomaan Vasin (sijoitusnaaraani) vauvoja. Tiina oli sitten päättänyt ryöstää yhden lampaan itselleen. Kaikki poikaset onkin jo varattu. Siinä sitä sitten tuli samalla katsottua Tiinan omia poikasia, hänelläkin kun löytyy tällä hetkellä vähän erikoisemman värisävyn omaavia poikasia. Sieltä sitten matkasimme Teron vapaa-ajan asuntoon, joka on tyhjillään ja toimii oivasti karanteenipaikkana. Ai mitä varten tarvitaan karanteenia, no kun tuli sitten taas niitä hollantilaisia. Jospa olisi tällä kerralla parempi tuuri kuin viime vuonna. Sini + kumppanit toivat meille siis kaksi pientä tyttöä, russian silverin ja silver bluen. Loishäätö tehtiin, koska Saijan tarkka silmä löysi turkista muutaman väiveenmunan. Luonne tytöillä näyttääkin olevan täysi kymppi, mikä on tietenkin plussaa, niistä todella huomaa, että käsitelty on. Varsinkin blue tyttö on erittäin rohkea ja valloittava! Olen nyt sitten joka tapauksessa russian silver tytön osaomistaja J

Tässä kuvat tytöistä. Valitettavasti en saanut kovin hääppösiä kuvia otettu. Tiina nimesi tytöt tänään: Run To You (silver blue) ja All For Love (russian silver).

Run To You

All For Love

Sunnuntaina matkasin sitten kohti Mariaa, jossa Kaneli vauvoineen ovat kasvamassa. Kylläpäs ne olivatkin viikossa kasvaneet isoiksi. Vein ne sinne ennen Tallinnaan matkaa. Mahtavaa kun sain lomahoitajan Mariasta ja vielä mahtavampaa oli, että hän lupautui hoitamaan vauvat luovutusikään saakka! Turhaahan niitä oli kuljetella edestakaisin ja Mariallakin sattui olemaan sopivasti aikaa, joten paremmin ei olisi voinut käydä. Ihanan kesyjä luttanoita vilisi pitkin poikin pöytää ja syliä. Samaan syssyyn tuli Jaanakin katsomaan vielä ennen Ranskan matkaansa Kaneli-emoa (Jaanan sijotusnaaras) ja tulevia poikiaan. Joonaksesta, Jaanan miehestä, tuleekin nyt 3-4 viikoksi yksinhuoltaja, kun Jaana kansainvälistyy Pariisissa J

     

Maanantaina heräsin tosi aikaisin. Olin jo varautumassa siihen tosiasiaan, että tiistaina on työpäivä ja herätys klo 6. Viiden aikoihin maanantaina saavuin sitten vihdoin Suskille. Sinne oli myös ehtineet ennen minua Tiina ja Tero. Siinä sitten ihmeteltiin Delilahin härpäkepoikasia ennen kuin Hanna miehensä kanssa saapui paikalle. Hanna tuli hakemaan uutta vauvaa laumaansa. Vähän siinä yritettiin tupattaa kahta pallillista, mutta Hanna onneksi piti päänsä. Tiedänhän minä, että hän kuitenkin odottaa edelleen kuumeisesti itselleen sitä siamese poikaa J

Pääsiäinen menikin nopeasti rottatouhuissa. Vähän sain onneksi pitää myös ”vapaata”. Tässä vielä iloksenne Jaanalta saamani pääsiäisvideo. Vaikka se tuleekin ”myöhässä” niin ainahan sitä on ilo katsoa onnellisia rottia!

Unikeot videolla

Lonulunin poikasia on tullut kuvattua pariin kertaan. Facebookista löytyy ihan taviskuvia. Pari päivää sitten oli kuitenkin pakko ottaa niistä livekuvaa kameran videotoiminnolla talteen, kun nukahtivat sinne tänne miten sattuu. Oli siinä välillä pokassa pitelemistä. Nyt jo kirmailevat ihan eri tahtiin, mutta vieläkin väsymys tulee hetkessä, eikä jakseta vielä pitkiä aikoja juoksennella :)

Poikasvideoita

Poikasten kuvaaminen on joskus todella työlästä. Onneksi sentään nykyään on käytössä digikamerat niin voi helposti deletoida kuvat, joissa näkyy pelkkä hännänpää tai epätarkka kuono kiinni linssissä :D

Tällä kertaa päätinkin muutaman kymmenen ellei sadan epäonnistuneen kuvan sijasta kuvata poikasia kameran videotoiminnalla. Valitettavasti kuvanlaatu ei ole hääppöinen, mutta toivottavasti näistä on edes hieman iloa teille.

Ensimmäiset kolme videota on P1-poikueesta ja neljäs eli viimeinen video F2-poikueesta.