sunnuntai 26. elokuuta 2012

Rapinaa, rekkarointeja, näyttelyä....

Ompas kulunut paljon aikaa viime kerrasta kun tänne jotain rustasin. Työt alkoi eli kesäloma loppui, joten aikaa ei enää jääkään niin paljon ylimääräiseen, kuten tämän blogin kirjoittamiseen.

Poikasia on elokuussa ollut ja mennyt, vielä on kolme jäljellä, joista yhtä lähden vielä viemään sijoituskotiin hetken kuluttua. Lisäksi eilisestä LSKGY:n näyttelystä tuli ostettua ystävälleni Sarille syntymäpäivälahjaksi hänen jossain vaiheessa ihailemansa honey värinen rottatyttö. Meillä on siis vieraileva tähtönen vielä viikon ennen kuin syntymäpäivälahja kulkeutuu omalle omistajalleen :D

Eilen oli tosiaan LSKGY:n perinteinen Halikon näyttely. Saimme Ruotsista tuomareita, Jesperin, Potkun ja Astridin. Minun tehtävääni kuului heidän kuskaamisensa satamasta näyttelypaikalle ja takaisin. Lisäksi touhusin Potkun sihteerinä/assarina, vaihtelimme Elinan kanssa tehtävässä ja Anne ahkeroi myös meidän pöydässämme. Muutaman eläimenkin olin tuonut näyttelyyn ja arvostelut vaihtelivat laidasta laitaan. Rubu tyttöni Rillumarei sai sileissä yhden tähden, henkilökohtaisesti pidän enemmän tytön siskosta Rimppakintusta, mutta tässä kait se suola on, ei meitä tuomareita ole tosiaankaan samasta muotista tehty. Yllätyksenä oli russian blue naaraani saamat kaksi tähteä ja Paras juniori ja ROP3 sileissä. Tämä tyttö siskonsa kanssa lähtikin sijoitukseen Janinalle. Rottia oli siis ilmoitettu suuri määrä, joten päivä päättyi todella myöhään, mutta sain kuin sainkin tuomarit takaisin satamaan puoli kahdeksi. Sitten vein vielä yhden sijottiuroksen kotiinsa ja kipikapin kotio. Kassi oli matkalla tyhjentynyt, kun kikkura simskutyttöni lähti Susannalle astutukseen, josko sieltä sitten tulisi punkkusilmäisiä simskuja muutaman viikon päästä, peukut pystyyn. Kotiin päästyäni huomasin, että jalat olivat täysin hyytelöä ja kirjoituskäsi kramppasi, koskaan ei vielä tässä kunnossa olekaan ollut  heti näyttelyn jälkeen. Tämä aamu oli odotettavanlainen, kun pieni päänsärky ja niskakipu oli päällä heti herätyksestä asti.

Joka tapauksessa olen ahkeroinut ja sain tänään vihdoin Rapinan 3/2012 valmiiksi, pari viikkoa iltoja siihen meni. Ihanaa, kun taas kerran löytyi ihmisiä artikkeleineen ja kuvineen, jotka auttoivat saamaan kokoon vuoden kolmannen numeron. Toivottavasti ahkeria ihmisiä löytyy vielä viimeiseen numeroon. Rapina lähtee sitten huomenaamulla painoon, ja tulee postilaatikoista syyskuun aikana.

Kesyrotilla on käytössä myös sukutaulut eli rekisteröintikaavakkeet, paperit, miten kukin niitä nyt sanookaan. Olen toiminut nyt pari vuotta Kesiksen rekisteröijänä, ja se on ollut ihan mukavaa. Tänään tuli myös pari omaa rottaa rekisteröityä, kun niistä löytyi jo valmiina olevat paperilliset paperitkin. Jokaisen virallisen kasvattajan tulee rekisteröidä vähintään 5 eläintä vuoden aikana säilyttääkseen kasvattajanimensä. Zaya's rottasia on rekisteröity tähän mennessä tämän vuoden aikana yhteensä 23, suurin osa meidän tai sijoituskotien omistamia. Vielä muutama täytyy rekisteröidä, etteivät laatupalkinnot mene vanhaksi. Niin nykyäänhän ei voi rekisteröidä, kun sellaisia rottia, jotka ovat saaneet näyttelyissä laatupalkinnon, sukutauluhan annetaan jokaiselle poikaselle mukaan, mutta numeron ja leiman saa vasta näyttelyssä saadun laatupalkinnon avulla. Täältä voi lukea lisää kesyrottien rekisteröimisestä.

Ensi viikolla alkaakin sitten kasvattajakurssilaisten ensimmäisten tehtäväpakettien purku. Siinä riittää taas hommaa vähäksi aikaa. Suomen Kesyrottayhdistys sai myös uuden logon, tämä tietää myös töitä minulle, kun vastaan lomakkeista, kaikkiin lomakkeihin on saatava uusi logo, ei mikään nopea homma. Mutta kaikki aikanaan :D

Kesiksen uusi logo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti