maanantai 14. toukokuuta 2012

Astutuksia, muttei tuloksia?

Meillä on käynyt vierailevia tähtösiä nyt muutaman viikon ajan. Ai kenellä? No Green Day –pojalla tietenkin. Tosin eihän Green Daytä voi enää pojaksi kutsua, täyttihän se nyt toukokuussa miehekkään 1,5 vuoden iän J

Ensimmäisenä Green Daylle saapui Suskin luota Eliza-naaras. GD hoiti astutuksen kahtena eri kertana ja lopulta Suski haki tytön pois. Loppujen lopuksi ei tyttö sitten kuitenkaan tullut kantavaksi L

Jos jättää uroksen käyttämisen yli vuoden ikäiseksi, on aina mahdollisuus, ettei uros saa kantavaksi enää naarasta tai poikue jää pienemmäksi. En kuitenkaan itse suosittele käyttämään urosta jalostukseen ennen kuin se on täyttänyt vähintään kahdeksan kuukautta. Ainoastaan pakkotilanteissa kasvattajat voivat käyttää urosta jo nuorempana tietystä tarkkaan harkitusta syystä. Kasvattajat osaavatkin varautua ongelmiin mitä voi seurata nuoren uroksen käyttämisestä.

Seuraavana saapuikin sitten uusi morsian GD:lle, Tellulta blue naaras, johon GD viehättyi erityisesti ja kiiman ja astumisen jälkeisenä aamuna pariskunta oli sulloutunut samaan pesämökkiin. Seurailin blue tytön kiimoja joka ilta seuraavan kahden viikon ajan, mutta kiimoja ei vain näkynyt. Ensimmäisen viikon aikana tytön maha hieman pyöristyi ja sanoinkin Tellulle, että joko sun tyttö on paksuna tai sitten olen syöttänyt sitä liian hyvillä pöperöillä. Mutta tosiaan kahden viikon kiimojen metsästämisen jälkeen ja mahan paisumattomuuden takia, aloin todella epäillä, että eipä taida tämäkään tyttö olla kantavana. Kaksi viikkoa ja kaksi päivää onnistuneesta astutuksesta tytölle tuli kiima. Tässä vaiheessa aloin jo vihdoin epäilemään GD:n pätevyyttä. Ei siinä, etteikö uros olisi astunut, olin todistanut jo kahden naaraan onnistuneet astumiset.

PetExpoosta saapuikin sitten Green Daylle kolmas naaras. Tämä kaunis nuori essex naaras tuli Janinalta. Ja pariskunnan ensi tapaamiset eivät todellakaan olleet rakkautta ensi silmäyksellä. Tyttö antoi turpaan useana iltana ja jouduin pelastamaan papparaiseni hirmuisen pikkulikan hampaista ja kynsistä. Olin jo luopunut toivosta, että eihän tästä mitään tule, kunnes tytölle tuli kiima. Siirsin pariskunnan dunaan, että astuminen tapahtuisi mahdollisimman helposti GD:lle. Dunassa ei pääse kiipeilemään, joten vilkas kiima-aikainen essex naaraskaan ei pääse pakoon ja GD pysyy paremmin perässä. Aluksi GD selvästi pelkäsi tyttöä, mikä oli ihan ymmärrettävää, olihan se saanut jo useana edeltävänä iltana turpiinsa, joten varovaisuuteen olikin ehkä aihetta J Tyttö oli kuitenkin kiimassa ja kun lopulta GD tajusi, ettei tyttö enää käykkään päälle niin se iski kiinni kuin sika limppuun. Green Day astui kuin raivo härkä eli jos tästä ei tulla kantavaksi niin sitten ei tulla mistään. Aamulla sitten kummatkin muuttivat takaisin omiin häkkeihinsä. Pari päivää myöhemmin huomasin essex tytön alapäässä valkoisen kiinteän möykyn. Tämä on hyytynyttä siemennestettä, jonka tarkoituksena on varmistaa onnistunut astuminen. Yleensä ”tulppa” niin kuin itse sitä kutsun, lähtee itsestään muutamassa tunnissa. Ilmeisesti tällä kertaa GD oli päättänyt tuupata oikein kunnon tulpan, että häntä ei enää julkisesti haukuta J Nähtäväksi jää auttoiko kunnon tulppa.

Astuminen on nopea ja usein toistuva tapahtuma ja se voi kestää useita tunteja. Välillä rotat pitävät tietenkin taukoja. Yleensä naaras tulee kiimaan iltaisin ja astutus tapahtuu yön aikana ja aamulla uros palautetaan laumaansa takaisin, jottei tule kahnauksia. Onnistuneen astumisen jälkeen pidän 2-3 iltaa väliä ja sitten yhdistän pariskunnan taas joka ilta nähdäkseni parhaiten tuleeko naaraalle uusi kiima vai ei. Uros ja naaras viettävät yön yhdessä vain silloin, kun naaraalla on kiima, jottei uros joutuisi olemaan laumastaan erossa yhtään ylimääräistä. Tällä yritän ehkäistä lauman henkisen tasapainon järkkymisen, ettei astuva uros ylpisty ja muut laumassa olevat tule kateelliseksi mikä voi siis aiheuttaa laumassa riitoja.

Juu meinasin sitten unohtaa vielä, että kotona on vielä omatkin naaraat astutusta vailla. Dora on nyt kerran astuttu sijotusuroksella ja saas nähä, Pirulla oli kiima myös tuossa pari viikkoa sitten ja ajattelin, että astutetaanpa sekin Green Dayllä, jospa siitä vihdoinkin saisin itselleni sen Piru kakkosen. Ajattelin kuitenkin laittaessani sen GD:n kanssa, että viettivät todennäköisesti vain iloisen yön, onhan Piru kohta jo vuoden ja GD:llä kun ei ole näitä jälkeläisiä vielä edes tullut, että tuskin tästä mitään tuloksia tulee. Joka tapauksessa eilen laitoin sitten Pirun varmuuden vuoksi omaan häkkiin, siitä kun oli tullut hieman kärttyinen johtamassaan laumassa ja pieni kumpare on ilmestynyt vatsanseudulle, että saas nyt sitten nähdä…
Tässä vielä kuva rottien astumisesta, kuva on Mirja Niskalan ottama ja löytyy hänen kotisivuiltaan. Valitettavasti minulla ei löydy aiheesta itse ottamaani kuvaa.



Ja tässä erinomainen piirretty kuvasarja astumistapahtumasta:


http://media.wiley.com/mrw_images/cp/cpns/articles/ns0934/image_n/nns093402.gif

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti