keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Näyttely ja muuta mukavaa

LSKGY:n 20-vuotisjuhlanäyttely Littoisissa on onnistuneesti ohi. Näyttelyn järjestämisessä kovaa työtä näkivät varmasti kaikki hallituksen jäsenet. Kerrankin oli mahtavaa, että paikan päältä löytyi myös uusia apuja. Näyttelyn kasaamisessa auttoivat mm. Tero, Fiuri ja muita ahkeria. Assareiksi ja sihteereiksikin saatiin kivasti hallituksen ja tuomarioppilaiden ulkopuolelta porukkaa, kiitos Sari, Elina, Elinan tytär, Maria, Petra ja muutama muu avulias! Mahtavasti päivä meni. Itse olin paikan päällä Teron kanssa ensimmäisenä kantamassa pöytiä ja viimeisenä sulkemassa valoja ja ovia.

Kotoani rahtasin paikan päälle yhteensä neljä rottaa. Debyyttinsä tekivät Jekku ja Peppu. Jekku sai L2 ja veli Peppu L1. Olin tyytyväinen arvosteluihin. Loppukatselmukseen, missä valittiin päivän parhaita, pyydettiin kuusi rottaa. Yksi näistä oli Peppu. Poitsu kuitenkin tippui viiden parhaan joukosta, mutta debyytti tuntui menneen pojan osalta todella kivasti. Olen itse ollut niin kovin ankara veljien ulkoisia avuja kohtaan eli pitäisi varmaan joskus oppia katsomaan myös niitä positiivisia puolia J Sileäkarvainen russian buff naaraani Dora (Zaya’s D’oh-in in the Wind) saikin hienosti menestystä. Tyttö sai tähden Fionalta ja oli Lianilla ROP1 kahdella tähdellä. Tytön palkintoihin kuului mm ihastuttava tuomarin Englannista tuoma pehmeä pinkki kaksiosainen riippari. Valitettavasti vain Dora itse ei nyt saa nauttia siitä, koska Jekku ja Peppu saivat sen oman häkkinsä kattoon näyttelypäivän jälkeisenä iltana häkinputsauksen yhteydessä. Katsotaan josko siitä joskus saisi kuvia, kun äijät makoilee siinä. Sileäkarvainen black eyed siamese russian blue point naaraani Breeze (Zaya’s Healing Breeze) oli Fionalla ROP3 ja sai myös tähden, hieno homma siamese naaraalta. Jompikumpi tytöistä sai myös rotta-aiheisen kännykkäkorun palkinnoksi. Vihdoin sain vaihdettua pari vuotta sitten pääsiäismunasta saamani koira-aiheisen kännykkäkorun hienompaan ja oikeaan eläimeen J Koira-raukka oli muutenkin saanut jo kovasti kolhuja, kuonosta ja jalasta puuttuivat palat. Aamupäivästä tein myös ostoksia Janinan rotille tekemistä pehmeistä mukavuuksista, joita hän oli tuonut näyttelypaikalle myyntiin. Pari pinkkistä riipparia ja pari sametinpehmeää tyynyä rotille lähti siis sieltäkin mukaani. Ja ei tässä vielä ollut kaikki, sain myös ihanat Roosan äidin Annen tekemät pinkit peitteet, joita voi vaikka rotille laittaa boxeihin. Yhden laitoinkin jo aamulla toiselle veljelle testiin ja siellä se makoili peitteen alla lähes koko päivän J

Rapinakin on vihdoin valmis. En edes halua ajatella, kuinka monta tuntia tein sen kanssa taas töitä. Nyt se on kuitenkin vihdoin painossa. Enää täytyy käydä koevedos katsomassa ja toivottavasti korjattavaa ei tule! Eiköhän se jäsenillä ole huhtikuun aikana. Eilen olikin vanhojen poikien haku Suskilta, jossa olivat lainassa ennen kuin palautuivat minulle. Sijoituskodin joutuessa luopumaan rotistaan, minä siis saan nyt sitten kotiini pari ”ylimääräistä” rottaa. Sinänsä palautuvat rotat aiheuttavat päänvaivaa, koska niiden sijoittaminen kotiin vaatii aina häkkien uudelleen suunnittelemisen eli ketä asustaa missäkin häkissä. Lisäksi tällä hetkellä kotona majailee kolme poikuetta, joten papparaiset tulevat jäämään paljon vähemmälle huomiolle, mihin ovat ennen tottuneet. Onneksi hyvin hyvin harvoin rottia tulee takaisin. Rotat ovat kuitenkin lyhytikäisiä, joten yleensä omistajat voivat elää sen pari vuotta niiden kanssa.

Poikasia tosiaan löytyy nyt aika tavalla. Olen lähdössä Tallinnaan viikolla 18, joten kaipaisin vielä ainakin yhtä hoitokotia yhdelle poikueelle. Niitä kun ei voi jättää viideksi päiväksi yksin käsittelemättä. Mies kyllä hoitaa ruokintapuolen, mutta käsittely on hänellä hieman haparoivaa J Tietenkin olisi vieläkin mukavampaa, jos emo ja poikaset voisivat viettää hoitopaikassa poikasten luovutusikään asti, ettei niitä tarvitsisi kuskata edestakaisin koko ajan. Minulle voi laittaa postia, jos jota kuta kiinnostaa poikueen hoitoon ottaminen. Kotona on vielä 27.1. syntynyt russian blue tyttö, joka etsii omaa lääppivää kotia, toivottavasti sillekin löytyisi oma koti pian. Ujommanpuoleinen tyttö on ollut, mutta selkeästi rohkaistunut ja aktiivisessa kodissa varmasti rohkaistuu edelleen. Suskilla onkin sitten mielenkiintoinen poikueeni. Sieltä löytyy vapaita poikia yhteensä neljä. Värit ovat jotakin hmm erikoisempaan, minäkään en osaa niistä oikein vielä kuin arvuutella mitä ne voisivat olla. Urospoikasista kiinnostuneet ottakaa yhteyttä, jos kaipaatte jotain hieman erilaisempaa väriä kotiinne J Kuvia löytyy täältä http://fi-fi.facebook.com/media/set/?set=a.291172334287771.68616.135598336511839&type=3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti