torstai 29. joulukuuta 2011

Myrskyä ja kyläilyä

Joulu tuli ja meni, nopeasti kuten vapaapäivät yleensä :D Sain muutaman joululahjankin, että en sitten ihan tuhma taida olla ollut tänä vuonna. Suskilta tuli hauska lahja, varsinkin kun minua sitten lopulta myöhemmin valaistiin, että lahjassa esiintyvät rotat olivatkin meidän kasvatteja, jotka ovat Suskilla ja Mikolla sijoituksessa :D Kyseessä on tosiaan lumihiutalepallo, lumisadepallo, miksi sitä nyt kukin haluaa sanottavan ja se sisältää siis Zaya’s rottien kuvia. Tialtakin oli tullut myös joululahja, musta ovistoppari, minä en ollut ostanut Tialle mitään, kun ajattelin, että ollaan jo liian vanhoja joululahjoihin. Ovistoppari saakin nyt pitää koristeen virkaa, kun tässä kodissa ei sellaisia tällä hetkellä ainakaan tarvita. Minulla on joskus ollutkin samanlainen, tosin erivärinen, sininen rottaovistoppari, jonka lahjoitin aikoinaan jossain näyttelyssä erikoispalkintona. Tiinalta ja Tellulta tuli jo ennen joulua rottakaulakorut StoryArtilta lahjaksi, ihania. Mitäs muuta sainkaan, niin juu nyt sitten omistan kunnon langattomat kuulokkeet, voin rauhassa tykittää musiikkia ja katsella äänet täysillä kauhuelokuvia vaikka keskiyöllä. Lisäksi sain upean Jaguarin historiaa koskevan kirjan. Ainiin pitihän sitä yksi lahja hankkia itsellekin, rottakirjan, tosin sitä ei ole vielä näkynyt, varmaan vielä matkalla jossain Atlantin valtameren päällä :D
Joulupäivänä alkoi sitten myrsky iltasella ja se jatkui aina pitkälle tapaninpäivälle. Yö meni suhteellisen vähillä yöunilla, kun ikkunat ja pellit paukkuivat kovemmin kuin koskaan ja tästä syystä tuli herättyä pitkin yötä. Aamulla mietinkin, että mitähän tästä tulee. Kello 10 olin valmiina nappaamaan Tiinan ja Teron kyytiin. Matkalla sinne tuli jo katseltua myrskyn tuhoja, roskiksia siellä täällä, kaatuneita puita ja jalkakäytävällä oli pari kattopellin palaakin. Tiinan ja Teron kera siis matkasimme kohti Tamperetta. Tosiaan edelleen tuuli tosiaan siihen malliin, että auton ratistakin sai puristaa oikein kunnolla. Matkan varrella näimme todelliset tuhot mitä myrsky oli saanut aikaan maantien varrella. Jo Aurassa oli tarkoitus pysähtyä, mutta turha luulo kummatkin huoltoasemat oli suljettu sähkökatkon takia. Niinpä jatkoimme matkaa kierrellen kaatuneita puita, joita löytyi tasaiseen tahtiin tieltä ja yrittäen miettiä kääntyneitä liikennemerkkejä, että mitäköhän siinäkin mahtoi lukea. Ohitimme muutamat paloautot, jotka yrittävät raivata pahiten sähköjohtojen päälle kaatuneita puita. Lopulta pääsimme Pirkanhoville asti ja ajattelimme, että päivä pelastettu: vessahätä! Siellä oli kyllä autoja parkkipaikalla, useat muutkin olisivat ilmeisesti halunneet hieman murua rinnan alle ja käydä vessassa, mutta turha toivo, pimeänä oli sekin pulju. Hätä ei kuitenkaan lue lakia, vaan me naiset olimme jo kupla otsassa ja oli pakko kastella Pirkanhovin metsää :D Olimme myös sopineet treffit Katriinan kanssa Pirkanhoville ja yritin soittaa hänelle, ettei tule liian aikaisin paikan päälle, mutta kännykätkään eivät toimineet vaan ilmoittivat pitkän matkaa, ettei saada yhteyttä. Lopulta sain Katriinaan yhteyden ja sovimme ajan, tosin naviin ei taaskaan ollut uskominen. Ensinnäkin se olisi halunnut ohjata meidät jonnekin ihan muualle kuin Pirkanhoville ja olimmekin lopulta paikan päällä jo 20 minuuttia ennen kuin navi olisi meidät sinne tahtonut. Pikapikaa teimme tukka putkella rottavaihtokaupat, minä sain Hanin, sijoitusnaaraani astutukseen ja Lonolun ja Tellun naaras saatiin Katriinalle eläköitymään. Jälkimmäinen Katriinalle yllärinä :D

Pirkanhovilta oli vielä vähän matkaa Ylöjärvelle, jossa Anna jo odottelikin meitä. Paria kilsaa ennen Annan kotia, oli sähkötolppa johtoineen mennyt tuhannen säpäleiksi ja siellä se Anna oli ollutkin kotonaan ilman sähköjä jo parisen tuntia. Toivottavasti sähköt ovat jo palanneet! Äkkiä pakkasimme ”kiinalaiset” sijoituspoikaset matkaan ja kolme poikasista jäi vielä Annalle, yksi tyttönen jää hänelle ja kaksi muuttaa uuteen kotiinsa Hämeenlinnan seudulle.

Annan jälkeen olikin aika tiputtaa Tero, Tiinan mies matkasta, hän jäi Tampereelle sukuloimaan. Tero oli jo mennyt menojaan, kun Tiinan kanssa ihmettelimme tuulen voimakkuutta, istuimme autossa parkkipaikalla, ja tuuli heilutti autoa niin, että luulimme pääsevämme ehkä Lefulle ilman bensaa :D Ongelmia tuli kuitenkin taas matkaan, navi ei löytänyt seuraavaa osoitetta lainkaan, itse asiassa se ei löytänyt yhtään mitään. Niinpä sitten päätimme vaan lähteä ajamaan ja muutaman mutkan ja ihmisen avulla pääsimme lopulta oikealle reitille. Siinä vaiheessa navikin sitten päätti toimia. Taisimme sitten lopulta päästä viimeiseen kyläilypaikkaan kahden kolmen maissa.

Lefulla olikin taas mukava käydä, juttelimme rotista, mistä muustakaan. Hän näytti meille rottasiaan ja tietenkin poikasia. Yksi Annalta tullut kiinalainen jäi Lefulle ja Tiina jätti kaksi mukanaan tuomaansa poikasta myös Lefulle, joka sitten hoitaa taas poikaset eteenpäin. Näin se yhteistyö toimii :D

Lefun poikasista yksi lähti meidän matkaamme, joka lähtee sitten eteenpäin sijoituskotiin perjantaina täältä Turusta. Lefulla oli myös kaksi mielenkiintoista buff poikuetta, varsinkin se toinen, missä näytti olevan russian buff poikaset, naaras tuli sitten kinuttua meille tänne Turkuun tai ainakin vahvasti ilmoitimme, että me tahdotaan! Vielä ei voitu tyttöä varastaa, kun oli vielä niin pieni, mutta toivottavasti helmikuun näyttelystä sitten Lefu sen meille antaisi… Täällä Turussa ainakin odotetaan malttamattomina. Lefulla sitten hurahti useampi tunti höpötellessä rotista ja kasvatuksessa kahvin, joulutorttujen, piparkakkujen ja muffinssien äärellä. Vähän ennen seitsemää Suski saapui paikalle ja seitsemän jälkeen lähdimme sitten lopulta kotimatkalle. Edelleen kaikki huoltoasemat olivat matkan varrella pimeinä ja olimme jo suunnitelleet menevämme Hesburgeriin matkan varrella, mutta se tosiaan jäi toiveeksi. Vihdoin viimein tiputin Suskin ja Tiinan koteihinsa ja lähdin vielä jatkamaan matkaa. Elinalta Lahdesta oli tullut meille ihastuttava bes siamese tyttö, joka piti noutaa vielä niin sitten oli päivän rottakuljetukset pulkassa!

Kotiin päästyäni ihmettelin, että lähdin yhden sijottinaaraan + yhden Tellun naaraan kanssa matkaan ja palasin takaisin viiden kanssa. Eihän sen näin pitänyt mennä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti