Nakkilan näyttely 23.2.2013

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tämä motto taitaa sopia minulle ihan liiankin hyvin! Tässä nyt vihdoin Nakkilan kuulumisia kuukauden takaa J

Mikä pysyy samana joka näyttelyssä, aikaiset nousut ja myöhäiset paluut. Itse asiassa siihen nähden, että matkasimme kuitenkin Nakkilaan pikkuteitä pitkin, ei tarvinnut nousta ihan kukonlaulun aikaan eikä myöskään palata klo 22-23 illalla kotiin. Teimme Forum Marinumille Janinan kanssa treffit ja sen parkkipaikalla vaihdettiin meidän perheen autosta mun rotat Janinan autoon ja jatkoimme matkaa kohti satamaa. Sieltä Silja Linen terminaalista poimimme kyytiin ruotsalaiset tuomarit Potkun ja Johannan. Matka meni tosi nopeasti höpistessä niitä sun näitä. Hieman kerroin mitä uusia värejä me suomalaiset olemme taas katselmukseen/koestandardiin/standardiin saaneetkaan J Eiväthän nuo ruotsalaiset oikein tunnu pysyvän perässä, siellä taidetaan olla vielä 1900-luvulla…

Näyttelykin meni sitten hieman valokuvaillessa kaunista Nakkilaa ja näyttelypaikkaa. Hommiinkin olin joutunut vaikka ei ollut tarkoitus alun perin eli valvoin kun Lefu teki koearvostelun ja alun kankeuden jälkeen upeasti sen suorittikin, vaikka ympärillä oli vähän väliä normaalia arvostelutilannetta enemmän hälinää. Janina toimi sihteerikkönä, mikäs siinä oli Lefulla olla meidän hellässä huomassa J Hieman vielä Lefulta puuttuu, kirjallinen koe, ja sitten meillä on taas yksi uusi pet tuomari!

Ihan ok arvosteluja tuli, muutamaa pettymystä lukuun ottamatta. Joskus kun itse pitää jotain eläintä hyvänä ja sitten se ei saakkaan kuin mahdollisesti L2 niin kyllä se hetken aina harmittaa. Palkintojenjaossa menin jo sekaisin kun en tiennyt mistä eläimestä on kyse, omasta vai sijotista vai myydystä. Marin sijotuspoika pärjäsi hyvin, voitti rexit, en edes huomannut katsoa miltä se nyt näyttää… Noloa… Mari itse ei ole vielä päässyt kertaakaan näyttelyyn poikiensa kanssa vaan joku muu on ne tuonut ja noutanut palkinnot. No jospa Mari nyt vihdoin viimein pääsisi Littoisten näyttelyyn, tosin olemme jo sopineet alustavasti jos pojat eivät siellä saa mitään kun Mari on paikalla, hän jää jatkossa sitten kotiin J

Ei muuta kuin kuvasaasteeseen



Boxit valtasivat Nakkilan.

 

Niitä oli vierekkäin ja päälleikkäin...



Viralliset tuomarit taustalla.





Potku puhui suomea ja ruotsia...



Johanna arvosteli ensimmäistä kertaa Suomessa.



Kaunis Roosa jaksaa aina tehdä hommia näyttelyissä!

Lefu koearvostelussa :D

Jaahas tytöt, mitä siellä supistaan...

Minä & Ellu, tämän blogin kirjoittajatkin päässeet  yhteiseen kuvaan :D

Mitkä pallit <3



Puhtaan lumivalkoinen... Oisko Hannibal?



Kyllä sitä itseäkin ois jossain vaiheessa nukuttanut!

 

Läpi meni! Onnea Lefu!

 

Mää ite ja Tiinuska!